Luokittelematon

Syvärillä isä ja hänen reisjärvinen sotakaveri päättivät tehdä metsäkaupat…

31.10.2015, savenmaa

 

Kuvan kuuset kannettiin taimina muovisäkkeihin pakattuina Lahnajärvelle. Mättäänkoloon poljettuja, tyhjiä apulantasäkkejä  löytyi vielä 50 vuoden kuluttua syksyllä 2015.vuoden kuluttua  mätään koloon poljettuina. Eemeli Pihlajamaan  lasten lapset Valtteri,Martta ja Meeri  ensi kertaa Lahnajärvellä syksyllä  2015.

Kuvan kuuset kannettiin taimina muovisäkkeihin pakattuina Lahnajärvelle.
Mättäänkoloon poljettuja, tyhjiä apulantasäkkejä löytyi vielä 50 vuoden kuluttua.
Eemeli Pihlajamaan lasten lapset Valtteri,Martta ja Meeri ensi kertaa Lahnajärvellä syksyllä 2015.

Nivalan ja Sievin kuntien välillä on Lahnajärvi,jonne  ajettiin vuonna  1965 traktorilla ainoastaan jäätyneitä talviteitä.

Nivalan Korpirannalta Nakkauksen kautta traktorilla päästiin Kaijannevan laitaan.

Matka siitä suon laidasta Lahnajärven rantaan,onko viisi,vai seitsemän kilometriä , jatkui jalan soitten yli huonoilla pitkospuilla ja nevojen laiteitten kalliojonojen kautta.

Tuona erikoisen sateisena syksynä 1965  ajettiin 13. elokuuta Kuuselan  pikkufergulla Kapulatien  päähän,mukana Lahnajärven palstalle istutettavat kuusentaimet.

”Vie nyt kumminkin  kahessa erässä nuot taimet”,kehoitti kyytimieskin.

”Eiköhän nuot mene kerralla,kun huilataan välillä!”

1000 kpl nelivuotiata kuusen taimia oli pakattu 500 kpl isoon satulareppuun ja 250 kpl kahteen apulantasäkkiin,joihin oli väännetty kantoripa puunkalikasta.

Mahan puolella oli Isän vanha SA-reppu,jossa oli muutaman päivän muonat.

Iltaan, pimeään mennessä oli metänistuttaja päässyt Lautakämpälle kuormansa kanssa,mutta eväsreppua piti matkan aikana syömällä keventää.

16 vuotias maatalouskerholainen oli keväällä 1964 saanut 10000 kpl 2-vuotiaiata kuusen taimia  Nivalan Metsänhoitoyhdistyksen kautta.

Kujalan Esko edellytti,että tarhurin on käytävä ennen taimien vastaanottoa Kannuksen taimitarhalla  kuusentaimien koulimis- ja hoitokurssit.

Kurssien jälkeen taimet saapuivat ja istutettiin saman tien Kuuselan navetan päässä olevaan ,hyvin multavaan pikku palstaan.

Piikilanka-aita ympärille,etteivät mullikat ja lampaat päässet sotkemaan arvokasta taimikasvatusta.

Juolavehnää tuo erikoisen hyvämultainen palsta osasi lykätä,joten kitkemistä riitti kahtena kesänä.

Niskalan Oskari (Kujalan) usein pysähtyi juttelemaan kerhopojan kanssa:”Olipa tuossa sinun taimitarhan paikalla kalainen lampi ja poikasena ollessa oon onkinut siitä ahvenia”.

Kyllä Veli Pohjonen on oikeassa,kirjoittaessaan,että Pohjanmaan suot maatuvat ,kunnes muuttuvat ruokamullaksi,kun maannousema laskee pohjavesiä alemmas ,oliko metrin vuosisadassa?

Polttakaamme,hyödyntäkäämme siis turvetta,mitä siitä säästää,kun sitä vielä on ja uutta tulee?

Hyödynnettyjen turvesoitten tilalle tulee uutta turvetta ja metsää.

Vuosisata on vain silmänräpäys,eikä sekään luomakunnan historiassa.

Isä Eemeli oli reisjärvisen sotakaverinsa kanssa Syvärin takana sopinut,että sitten kun tämä sota joskus loppuu ja päästään kotiin,tehdään kaupat siitä reisjärvisen Lahnajärven metästä.

Lupauksensa mukaan isän sotakaveri tuli Kuuselaan ,keväällä 1955.

Miehet lähtivät hevosen vetämillä kumipyöräkärryillä Nakkaperän tien päähän,aikoen Lahnajärvelle.

Kaijannevan laidassa reki otettiin kärryiltä,mutta oli pitänyt palata takaisin,kun suot jo tulvivat.

Metsäpalstat jäivät tarkastamatta,mutta kaupat niistä oli tehty, mehtää näkemättä.

Kymmenen kesää oli nyt kulunut,isäkin oli jo ollut yhdeksän vuotta maan povessa,kun tuolle palstalle Harjuripoika yksin tarpoi eväineen,lapio ja kuusentaimet selässä.

Tiistaina 17.8. on noustu Lautakämpällä aikaisin ja saatu kuusenistutus alkuun:

Lapiolla lyötiin suora pisto maahan ja toinen ristiin.

Avattuun istustuskoloon taimi pystyyn,juurenniskaa myöten ja saappaan kannalla tiivistys.

Kujalan Eskon neuvo oli,että ” et istuta kuoppaan,mihin tulee vesi ja taimi tukehtuu”.

Syksyllä 1965 ei metässä ollut yhtään kuoppaa,missä ei seisonut vesi?

Niinpä ei ainakaan tukehtumalla tuhoutunut yksikään istukas,kun jokaiselle piti hakea kuiva kasvupaikka.

Puolenpäivän jälkeen on lähetty hakemaan Hautaniemestä lisää,sinne jätettyjä taimia.

Harjurin kalenterin mukaan on illalla palattu Lahnajärveltä kotiin, hakemaan lisää taimia ja merkintä:”kävelin pitkästi”?

Keskiviikkona 18. pv on nostettu Kuuselan kerhotaimitarhasta 2000 kpl kuusentaimia,jotka velimiehen pikkufergun kyytillä kuskataan ison  eväsrepun lisäksi Kaijannevan laitaan.

”Kova kävely raskailla taakoilla Lahnajärvelle.Yö yksin kämpällä”,lukee kalenterissa.

Neljäntuhannen kuusentaimen Istustusurakka on kalenterin mukaan loppunut 20. päivä lauantaina klo 12.

Viikon aikana on syöty kilotolkulla makkaraa,juustoa,voita,sokeria  ja ruisleipää..

Lautakämpässä ei pidetty tulta ,joten nuotiolla kiehui kenttäpakki ,suo-ojasta otettu ruskea vesi höystyi vankasti kaakaojauheella,joka myös antoi energiaa kuusenistutukseen ja kävelyyn.

Kävely lauantai-iltapäivänä Lahnajärveltä Aittoperälle Ponnikkaan,Klemetin linja-autolle,suoriutui avojaloin;märät jalkarätit kumiteräsaappaissa oli hiertänyt nilkkalumpion verille.

Harjuripoika

 

jk

Kirjoituksia,jotka pohjautuvat Harjurin  Maatalouskalenteri merkintöihin vuosilta 1965  -1966 .

Kirjoituksia on lisää www.savenmaa.fi sivulla kohdassa Harjuripoika.

Lue myös sieltä artikkeli Juurisaavi,joka kertoo Eemeli Pihlajamaasta ja hänen sotakaveristaan.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *